Koulutuksesta

07.04.2017

Osallistuin summitissa opettajien paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli koulutus ja sen saatavuus. Mukana oli lisäkseni opettajat Etelä-Afrikasta, Libanonista, Meksikosta ja USA:sta. Opiskelijat ja myös me opettajat saimme kuulla, kuinka eri mallilla koulutus on eri puolella maailmaa. Etelä-Afrikassa heidän historiansa vaikuttaa edelleen siihen, ettei kaikilla ole mahdollisuutta koulunkäyntiin, Meksikossa lukutaito on alhainen, koska kaikki eivät pääse kouluun, monessa maassa opettajien taso on paikoitellen surkea tai opetussuunnitelmaa ei oikeastaan ole. Aika pitkälti yhtenäistä näille ongelmille on se, että rahaa ei käytetä koulutukseen tai se katoaa jonkun kieroutuneen poliitikon omaan taskuun.

Paneelin ja koko summitin aikana tuli todettua, kuinka hienosti meillä on asiat täällä Suomessa. Meidän koulutukseen liittyvät ongelmat ovat pieniä verrattuna näiden muiden maiden ongelmiin. Meillä kaikki pääsevät kouluun asuinpaikasta tai taustasta riippumatta, koulutus on ilmainen, kouluruoka on terveellistä ja sekään ei maksa koululaiselle mitään, opettajat ovat ammattitaitoisia ja mikä tärkeintä koulutus on samantasoista oli sitten missä päin Suomea tahansa. Eroja muihin maihin on myös siinä, että koulupäivämme ovat lyhyitä, läksyjä ja testaamista on melko vähän ja välitunnit ovat harvinaista herkkua muualla maailmassa. Nämä kaikki yhdessä muodostavat toimivan ja kansainvälisestikin arvostetun koulutussysteemimme.

Emme saa kuitenkaan tyydittäytyä hyvänolontunteeseen vaan meidän täytyy tehdä töitä sen eteen, että maamme pysyy edelleen koulutuksen kärkimaana. Pisa-tuloksemme ovat laskusuuntaisia ja kouluissa kohdataan yhä enemmän erilaisia ongelmia. Meidän on tehtävä työtä, jotta ongelmat saadaan ratkottua, mutta turhalta paniikilta on kuitenkin vältyttävä. Mielestäni liiallinen muuttaminen aiheuttaa vain uusia ongelmia. Meidän pitää tehdä hyviä päätöksiä koulutuksen eteen.

Nostaisin Turusta esille seuraavat asiat:

Koulutuksesta ei saa leikata, vaan siihen pitää panostaa. Jatkuva säästäminen aiheuttaa mm. sen, että luokkakoot kasvavat, kursseja peruutetaan ja erityisavustajia ei palkata. Siinä kärsivät niin oppilaat kuin opettajat.

Varhaiskasvatuksen tulee olla laadukasta ja yhä useammalla lapsella tulisi olla mahdollisuus siihen. Pitäisi selvittää, onko Turussa mahdollisuudet maksuttomaan, osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.

Opettajien koulutukseen on satsattava niin tutkintovaiheessa kuin sen jälkeen. Erityisesti valmistumisen jälkeen ja työelämässä opettajat tarvitsevat tukea. Täydennyskoulutuksen tulee olla laadukasta ja vastata sitä tarvetta, mitä opettajat eniten kaipaavat.

Erilaiset oppijat tulee huomioida. Kouluissa tulee olla tarjolla erityistä tukea niille, jotka sitä tarvitsevat ja täytyy myös huomioida nopeammin etenevät oppilaat. Koulun täytyy olla heille tarpeeksi haastavaa ja mielenkiintoista.

Erikoisluokat tulisi nähdä rikkautena ja musiikki-, taide-, kieli- sekä liikuntapainotteisten luokkien toiminnan jatkuminen Turussa täytyy turvata.

Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetus on tärkeää ja työelämä täytyy saada entistä paremmin osaksi koulutusta. Myös lukioissa lähiopetuksesta on pidettävä kiinni. Yhteistyötä toiseen asteen ja korkeakoulujen välillä tulisi lisätä ja kehittää entisestään.

Kupittaan kampusalueen pitää olla yksi koulutuksen kärkihankkeista Turussa.

Koulujen sisäilma- ja homeongelmat tulee ratkaista! Korjaustyöt on tehtävä kunnolla eikä halvimmalla mahdollisella budjetilla. Lapsien, nuorien ja opettajien altistaminen homeille tai huonolle sisäilmalle aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja heidän palautettaan huonosta ilmanvaihdosta, homeen hajusta tms. ei saisi vähätellä yhtään.